Kumppanit

Farid Karimi on ympäristöalan yhteiskuntatieteilijä, joka on väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtoriksi Helsingin yliopistosta. Hänellä on maisterin tutkinto energiasta ja yhteiskunnasta Delftin teknillisestä yliopistosta, Alankomaat. Hänen tutkimuksensa keskittyy energian siirtymien yhteiskuntatieteisiin, energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan. Hän on työskennellyt muun muassa Aalto-yliopistossa, Helsingin yliopistossa ja Euroopan patenttivirastossa. Karimi koordinoi tällä hetkellä DeCrises-hanketta, jonka tavoitteena on käsitellä hallinnollisia haasteita EU:n kaksoismurroksessa kohti digitaalista ja vihreää muutosta.

Petteri Karjalainen toimii projektipäällikkönä JYU:n Yliopistopalvelut-yksikössä keskittyen talous- ja tilapalveluihin. Hänen tehtäviinsä kuuluu valvoa hankkeiden taloushallintoa koko niiden elinkaaren ajan ja varmistaa tehokas hallinnointi ja institutionaalisten standardien noudattaminen.

Ritva Vallinkoski työskentelee JYU:n Yliopistopalvelut-yksikössä projektiohjaajana. Hän vastaa projektien taloushallinnosta, kuten budjetoinnista, raportoinnista ja talousmääräysten noudattamisen varmistamisesta koko projektin keston ajan.

Tapio Litmanen on sosiologian professori JYU:ssa ja toimii humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksesta ja innovaatioista vastaavana varadekaanina. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluvat ympäristösosiologia, riskitutkimus, tiede- ja teknologiatutkimus sekä kansalaisyhteiskunnan tutkimus, erityisesti energia- ja ydinvoimapolitiikka. Hän johtaa STEER-ryhmää (Science, Technology, Energy, and Environment Research) ja on ollut mukana useissa Suomen Akatemian ja EU:n rahoittamissa tutkimushankkeissa.

Giga Mukutadze on väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopistossa yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella. Hänellä on maisterintutkinto Eurooppa-politiikasta ja julkishallinnosta KU Leuvenista (Belgia) sekä maisterintutkinto konflikti- ja demokratiatutkimuksesta Masarykin yliopistosta (Tšekki). Hänen työnsä on osa DeCrises-hanketta, jossa tutkitaan sosiaalisia innovaatioita ja hallintokehyksiä, joilla voidaan helpottaa oikeudenmukaista kaksoismuutosta EU:ssa.

Md Mashiur Rahman on väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopistossa yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella. Hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon julkishallinnossa Chittagongin yliopistossa (Bangladesh), johtamisen ja organisaation maisterin tutkinnon Malmön yliopistossa (Ruotsi) ja hallintotieteiden maisterin tutkinnon muutoksen johtamisessa: Governance for Sustainable Change Tampereen yliopistosta (Suomi). Hän tutkii monitasoisen hallintotavan monimutkaisuutta Euroopan unionissa ja keskittyy erityisesti EU:n, kansallisen ja paikallisen tason välisiin koordinointihaasteisiin ilmasto- ja digitaalisessa siirtymävaiheessa.

Vineta Kleinberga on tutkija ja tohtorikoulutettava RSU:n yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Hän johtaa "Intersections: Politics, Narratives, Perceptions" -tutkimusryhmää, joka keskittyy politiikan muodostamisen, strategisen viestinnän ja yhteiskunnallisten käsitysten väliseen vuorovaikutukseen. Hänen viimeaikaiset tutkimuksensa käsittelevät ilmasto- ja energiapolitiikkaa, ilmastokertomuksia ja niiden käsityksiä sekä vihreän siirtymän vaikutuksia Latvian terveydenhuoltojärjestelmään. Hän osallistuu tutkimukseen, joka koskee disinformaation narratiivien havaitsemista sosiaalisessa mediassa sekä autoritaaristen hallintojen harjoittamaa tiedon tukahduttamista. Hän on osallistunut lukuisiin kansainvälisiin konferensseihin ja julkaissut tieteellisiä artikkeleita indeksoiduissa lehdissä. Hän on suorittanut valtiotieteen maisterin tutkinnon Central European Universityssä.

Tohtori Dina Bite on johtava tutkija ja sosiologian apulaisprofessori Rīga Stradiņšin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Hänen nykyisissä tutkimushankkeissaan keskitytään ilmastonmuutoksen hillitsemiseen terveydenhuoltoalalla, energiaköyhyyden sosiaalisiin ulottuvuuksiin ja moniin muihin lääketieteen sosiologian alaan kuuluviin aiheisiin.

Inguna Potetinova on tutkija Rīga Stradiņšin yliopiston (RSU) yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa ja sosiaaliantropologian tohtorikoulutettava. Hänen akateemiset kiinnostuksen kohteensa ovat sosiaalinen syrjäytyminen, rakenteellinen väkivalta ja resilienssi. Tutkimustyön lisäksi hänellä on laaja kokemus viestinnästä, muun muassa useita vuosia tiedeviestinnästä. Tällä hetkellä hän on mukana tutkimushankkeessa, jossa tarkastellaan resilienssin ilmiötä.

Lelde Klaipa työskentelee hallintovirkamiehenä Rīga Stradiņšin yliopiston yhteiskuntatieteiden tutkimuskeskuksessa, jossa hän avustaa tutkijoita hallinnollisesti ja huolehtii akateemisten ja tieteellisten tiedotustilaisuuksien organisointivalmiuksista. Hän on ollut mukana muissa hankkeissa tarjoamalla monenlaista hallinnollista, viestinnällistä ja organisatorista tukea.

Karlis Bukovskis on Latvian kansainvälisten asioiden instituutin johtaja ja RSU:n apulaisprofessori. Hänen erityisosaamistaan ovat EU:n ulkopolitiikankansainvälinen poliittinen taloustiede , pienten valtioiden diplomatia ja Baltian alueellinen turvallisuus. Hän on ollut vierailevana Fulbright-tutkijana Johns Hopkinsin yliopiston SAIS:ssa ja apulaistutkijana Euroopan ulkosuhteiden neuvostossa.

Kristīne Blumfelde-Rutka on liiketalouden tohtoriopiskelija ja lehtori Riian Stradiņšin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Hänen väitöskirjatutkimuksensa keskittyy kestävän kehityksen mukaisten koulutuspalvelujen teoreettisen viitekehyksen kehittämiseen ja tutkii, miten oppilaitokset voivat sisällyttää kestävän kehityksen periaatteet palvelujen suunnitteluun, tarjoamiseen ja arviointiin. Lisäksi hänen akateemisiin kiinnostuksen kohteisiinsa kuuluvat ilmastopolitiikka Euroopan unionissa ja Latviassa, yhteiskunnalliset asenteet ympäristöaloitteita kohtaan sekä markkinoinnin, mainonnan ja kuluttajakäyttäytymisen risteyskohdat. Kristīne on osallistunut EU:n rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja julkaissut vertaisarvioiduissa lehdissä aiheita kuten eurooppalainen Green Deal, kestävä kuluttajakäyttäytyminen ja strateginen viestintä. Hän esittelee työtään säännöllisesti kansainvälisissä konferensseissa eri EU-maissa ja edistää näin akateemista yhteistyötä ja tiedonvaihtoa.

Sandis Karklins toimii RSU:n hankehallintokoordinaattorina ja hallinnoi EU-rahoitteisten hankkeiden hallinnollisia näkökohtia. Hän on ollut mukana HIVEn kaltaisissa hankkeissa ja varmistanut tehokkaan koordinoinnin ja hankevaatimusten noudattamisen.

Matúš Mišík on apulaisprofessori Bratislavan Comenius-yliopiston valtio-opin laitoksella. Hänen tutkimuskohteisiinsa kuuluvat pienet valtiot ja energiavarmuus EU:ssa. Hän on kirjoittanut teoksen External Energy Security in the European Union (Routledge, 2019), toinen kirjoittaja teoksessa Energy Transitions in Central and Eastern Europe (Cambridge University Press, 2024) ja hän on julkaissut artikkeleita muun muassa Nature Energy, Energy, Energy Policy ja Geopolitics -lehdissä.

Veronika Oravcová toimii tutkimusavustajana Comenius-yliopiston valtiotieteiden laitoksella ja Slovakian ulkopoliittisen yhdistyksen tutkijana. Hänen tutkimusintressinsä keskittyvät energiamurrokseen ja energiavarmuuteen Keski- ja Itä-Euroopassa. Hän on ollut mukana toimittamassa alueen energiamurroksia käsitteleviä teoksia ja kirjoittanut useita Slovakian energiapolitiikkaa käsitteleviä artikkeleita.

Juraj Halas on apulaisprofessori Comenius-yliopiston logiikan ja luonnontieteiden metodologian laitoksella. Hänen akateeminen työnsä keskittyy yhteiskuntatieteiden filosofiaan, kriittiseen teoriaan ja taloustieteen filosofiaan kiinnittäen erityistä huomiota Marxin poliittisen taloustieteen kritiikkiin ja marxilaisuuden historiaan.

Michaela Hrabušajová on valtiotieteen tohtoriopiskelija Bratislavan Comenius-yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy EU:n ja Yhdysvaltojen välisiin suhteisiin. Hän on suorittanut harjoittelujaksoja Slovakian suurlähetystössä Washington D.C:ssä ja Slovakian tasavallan ulkoasiainministeriössä.

Tohtori Matti Kojo on LUT-yliopiston apulaisprofessori, joka on erikoistunut ydinenergiaan ja ydinjätetekniikkaan. Hänen tutkimuksensa keskittyy ydinvoima- ja ydinjätepolitiikkaan, energiamurrokseen, kansalaisten osallistumiseen, hyväksyttävyyteen, sosiaaliseen toimilupaan, kompensaatioihin ja sähköautopolitiikkaan. Hän on osallistunut useisiin pieniin modulaarisiin reaktoreihin ja ydinjätehuoltoon liittyviin hankkeisiin .

Tohtori Edemilson Paraná johtaa LUT-yliopiston talouden, teknologian ja yhteiskunnan tutkimusryhmää (GETS). Hänen tutkimuskohteisiinsa kuuluvat digitaalinen talous, rahoitus ja teknologia, tekoäly ja yhteiskunta sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän poliittinen talous. Hän on toiminut tutkimusapurahoina Brasilian kansallisessa tiede- ja teknologiakehitysneuvostossa (CNPq) ja Groningenin yliopiston kestävän kehityksen Rudolf Agricola -koulussa.

Paul Arteaga on LUT-yliopiston nuorempi tutkija, joka työskentelee teknologian, hallinnon ja poliittisen talouden risteyskohdassa. Hänen tutkimuksensa käsittelee energiajärjestelmien digitalisointia ja keskittyy erityisesti tiedonhallintaan EU:n Green Deal- ja Digital Strategy -puitteissa.

Hilde G. Corneliussen on tutkimusprofessori ja teknologia ja yhteiskunta -ryhmän tutkimuspäällikkö WNRI:ssä. Hänellä on tohtorin tutkinto humanistisesta tietotekniikasta (2003). Hänen tutkimuksensa keskittyy tieto- ja viestintätekniikkaan ja sukupuoleen, monimuotoisuuteen ja osallisuuteen esimerkiksi koulutuksen, työelämän, vapaa-ajan ja perheen aloilla. Hänellä on laaja kokemus tutkijana, luennoitsijana ja tiedonvälittäjänä Bergenin yliopistosta (1998-2016) ja WNRI:stä vuodesta 2013. Hilde johtaa WNRI:ssä tutkimusryhmää "Sukupuoli, monimuotoisuus ja teknologia", ja hän on julkaissut teoksia naisten osallistumisesta tietotekniikkaan ja tekoälyyn, muun muassa kirjan Reconstructions of Gender and Information Technology - Women Doing IT for Themselves.

Cheshta Arora on tutkija, kirjailija ja etnografi, joka on erikoistunut sosioteknisiin järjestelmiin. Hänellä on yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto National Institute of Advanced Studies/Manipal Academy of Higher Educationista Intiasta. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluvat kriittinen uuden median tutkimus, koneoppimisen ja tekoälyn sosiaaliset lähestymistavat, sisällön moderointi, lohkoketjut, mediatutkimus, tiede- ja teknologiatutkimus, kaupunkitutkimus, työvoima, feministinen teoria ja 1900-luvun ranskalainen filosofia. Cheshta johtaa tällä hetkellä hankkeita, joissa keskitytään paikallisen asiantuntemuksen ja roolimallien sitouttamiseen tyttöjen rekrytoimiseksi teknologiakoulutukseen ja kestävän, oikeudenmukaisen ja osallistavan vihreän ja digitaalisen muutoksen mahdollistamiseen.

Tohtori Joaquín Z Hopp on erikoistunut vastuulliseen sosiaaliseen innovointiin ja keskittyy yhteiskunnallisten järjestelmien kestävään kehitykseen. Hänellä on insinöörin tutkinto sosioekonomisesta kehityksestä ja ympäristötutkimuksesta Zamoranon yliopistosta ja Texas A&M -yliopistosta. Joaquínilla on myös ympäristöturvallisuuden maisterin tutkinto Yhdistyneiden kansakuntien rauhanyliopistosta (2011) ja yhteiskunnan, tieteen ja teknologian maisterin tutkinto Oslon yliopistosta (2019). Hänen Länsi-Norjan ammattikorkeakoulun (HVL) tukemassa väitöstutkimuksessaan (2023) tutkittiin maailmanlaajuisia innovaatiojärjestelmiä, ja siihen sisältyi tutkimuskäyntejä Lundin yliopistossa Ruotsissa ja Pontificia Universidad Católicassa Chilessä.

Kjersti Røysum Petty on WNRI:n hankkeiden taloushallinnon valvoja, joka vastaa hankkeiden taloudellisten näkökohtien, kuten budjetoinnin, raportoinnin ja sääntöjen noudattamisen valvonnasta ja hallinnoinnista.

Tohtori Adam Cenian on IMP PANin apulaisprofessori ja johtaa ekoenergian ja kiertoenergialaitteiden laboratoriota. Hänen tutkimuksensa keskittyy uusiutuvien energialähteiden teknologioihin, matalalämpöiseen kaukolämpöön ja plasmasovelluksiin energiajärjestelmissä. Hän on koordinoinut useita kestävää energiaa koskevia kansallisia ja kansainvälisiä hankkeita, ja hänellä on eurooppapatentti järjestelmästä, jolla parannetaan dieselmoottorin sytytystarkkuutta Langmuir-luotaimien avulla.

Ewa Domke toimii IMP PANin kansainvälisen yhteistyön ja projektipalvelujen johtajan edustajana. Hän hallinnoi EU:n rahoittamia hankkeita, kuten SERENE ja SUSTENANCE, ja on edustanut IMP PANia kansainvälisissä tapahtumissa, kuten #bridgeEU:n yleiskokouksessa. Hänen asiantuntemuksensa liittyy kansainväliseen yhteistyöhön, hankehallintoon ja tiedeviestintään, mikä edistää IMP PANin roolia Puolan energiamurroksessa.

Gabriela Rembarz on arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija, joka on erikoistunut kestävään kaupunkikehitykseen, aluesuunnitteluun ja elvytysstrategioihin. Institute of Fluid-Flow Machinery -laitoksessa (IMP PAN) hän toimii johtavana asiantuntijana ilman- ja vedenpuhdistuksen osastolla. Samanaikaisesti hän toimii apulaisprofessorina Gdańskin teknillisen yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnassa, jossa hän keskittyy kaupunkien elvyttämiseen, älykkään kaupungin konsepteihin ja osallistavaan suunnitteluun. Hänen tutkimukseensa kuuluu innovatiivisia lähestymistapoja kaupunkien elvyttämiseen, kuten Living Labien toteuttaminen, ja hän on osallistunut muun muassa LowTEMP 2.0 -hankkeisiin, joissa tutkitaan matalalämpötilaisia kaukolämpöratkaisuja.

Aistė Balžekienė on KTU:n yhteiskuntatieteiden, taiteiden ja humanististen tieteiden tiedekunnan professori. Hän johtaa tutkimusryhmää "Kansalaisyhteiskunta ja kestävä kehitys". Hänen tutkimusintressejään ovat riski- ja ympäristösosiologia, teknologian sosiaaliset vaikutukset, ilmastonmuutoksen sosiaaliset käsitykset ja yhteiskuntatieteiden metodologia. Hän on osallistunut erilaisiin metodologisiin koulutustilaisuuksiin, muun muassa kuvailevasta kvantitatiivisesta aineiston analyysistä.

Jonė Vitkauskaitė-Ramanauskienė on tutkija KTU:n yhteiskuntatieteiden, taiteiden ja humanististen tieteiden tiedekunnassa. Hänen työnsä keskittyy kestävään liikkuvuuteen, yhteisöjen kestävyyteen ja ympäristökäyttäytymisen muutokseen, ja hän käyttää usein monitieteisiä ja osallistavia lähestymistapoja. Hän on osallistunut useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin, muun muassa erilaisiin kriiseihin varautumista koskevaan tutkimukseen.

Natalia Bełdyga on nuorempi projektitutkija KTU:n yhteiskuntatieteiden, taiteiden ja humanististen tieteiden tiedekunnassa, jossa hän kuuluu myös kansalaisyhteiskunnan ja kestävän kehityksen tutkimusryhmään.
Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluvat siviilivalmius, yhteisön resilienssi, riskin havaitseminen, epävarmuus ja reagointi kriiseihin. Hän on mukana hankkeissa, joissa tutkitaan tekijöitä, jotka vaikuttavat yhteisön resilienssiin kriiseihin ja epävarmuuteen reagoitaessa.

Audrone Telešienė on sosiologian ja viestintätieteiden professori ja Kaunasin teknillisen yliopiston tietojen analysointi- ja arkistointikeskuksen johtaja. Hänen monitieteinen tutkimuksensa keskittyy ilmastonmuutoksen sosiaalisiin ulottuvuuksiin, ympäristöasenteisiin ja -käyttäytymiseen, riskin havaitsemiseen ja viestintään, avoimeen tieteeseen ja kestävään kehitykseen. Hän työskentelee Liettuan avoimen tutkimusdatainfrastruktuurin LiDA:n kanssa (CESSDA-ERIC-palveluntarjoaja). Hän on mukana kutsumassa koolle käyttäytymis-, sosiaali- ja kulttuurialan työryhmää ja on UNEP:n 7. maailmanlaajuisen ympäristönäkymän pääkirjoittaja.

Asta Jurgutė edustaa Kaunasin teknillistä yliopistoa Liettuassa, jossa hän tekee väitöskirjaa sosiaalisista innovaatioekosysteemeistä Euroopan unionissa ja luennoi aiheesta "Julkinen hallinto ja kansalaisyhteiskunta". Viimeisten kolmen vuoden aikana hänellä on ollut etuoikeus johtaa Euroopan komission puolesta sosiaalisen innovoinnin eurooppalaisen osaamiskeskuksen perustamista ja kehittämistä Social Innovation+ -aloitteen puitteissa. Lisäksi hän on johtanut Liettuan sosiaalisen innovoinnin kansallisen osaamiskeskuksen perustamista.

Tohtori Stefan Ewert on Greifswaldin yliopiston valtiotieteilijä, joka on erikoistunut maaseudun kestävyyteen ja maatalouspolitiikkaan. Hän on mukana "Think rural!" -tutkimusryhmässä, joka keskittyy maaseudun kehittämispolitiikkaan Saksan osavaltioissa. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluvat maatalouspolitiikka, soiden suojelu, koulutuspolitiikka ja aluepolitiikka Itämeren alueella. Ewert on myös Itämeren alueen tieteidenvälisen tutkimuskeskuksen (IFZO) jäsen.

Diana Lode vastaa EU:n rahoittamien tutkimushankkeiden hallinnoinnista Greifswaldin yliopistossa, mukaan lukien Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ja Marie Skłodowska-Curie -toimien puitteissa toteutettavat hankkeet. Hän valvoo ulkoisesti rahoitettujen hankkeiden taloudellisia ja hallinnollisia näkökohtia ja varmistaa, että rahoitussääntöjä ja yliopiston toimintaperiaatteita noudatetaan.

Alexandra Korcheva on Pensoft Publishersin tiedeviestijä ja uransa alkuvaiheessa oleva tutkija, joka on erikoistunut ympäristö- ja institutionaaliseen talouteen. Hän tekee myös väitöskirjaa Sofian yliopistossa "St. Kliment Ohridski". Hänen akateemisessa työssään hän tutkii digitaalisen teknologian vaikutusta ympäristöhallintoon. Pensoftilla hän johtaa EU:n rahoittamien hankkeiden, kuten BioAgoran ja SHOWCASEn, viestintätoimia keskittyen tieteen ja politiikan rajapintaan, avoimeen tieteeseen ja FAIR-tiedon periaatteisiin. Hän on edustanut Pensoftia kansainvälisissä tapahtumissa, kuten COP29:ssä ja World Biodiversity Forumissa.

Eva Slavova on tiedepoliittisen viestinnän asiantuntija Pensoft Publishersissa. Hän on suorittanut kansainvälisen julkisoikeuden maisterin tutkinnon, jossa hän on erikoistunut kansainväliseen ympäristöoikeuteen, merioikeuteen ja kestävään kehitykseen. Pensoftilla hän on mukana EU:n rahoittamissa Horisontti-ohjelman hankkeissa, kuten TRANSPATH ja RESPIN, joissa keskitytään biologiseen monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen ja joissa korostetaan politiikan muuttamista ja tieteen ja politiikan rajapinnan parantamista.

Beatris Ivanova on nuorempi tiedeviestinnän asiantuntija Pensoft Publishersissa. Hänellä on taustaa yrittäjyydestä ja maantieteestä, ja tällä hetkellä hän opiskelee biotekniikkaa Sofian yliopistossa. Pensoftilla hän osallistuu EU:n rahoittamiin Horizon-hankkeisiin, kuten CO-OP4CBD-hankkeeseen, jotka keskittyvät biologiseen monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen ja joissa painotetaan politiikan muuttamista ja tieteen ja politiikan rajapinnan parantamista.

Farid Karimi on ympäristöalan yhteiskuntatieteilijä, joka on väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtoriksi Helsingin yliopistosta. Hänellä on maisterin tutkinto energiasta ja yhteiskunnasta Delftin teknillisestä yliopistosta, Alankomaat. Hänen tutkimuksensa keskittyy energian siirtymien yhteiskuntatieteisiin, energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan. Hän on työskennellyt muun muassa Aalto-yliopistossa, Helsingin yliopistossa ja Euroopan patenttivirastossa. Karimi koordinoi tällä hetkellä DeCrises-hanketta, jonka tavoitteena on käsitellä hallinnollisia haasteita EU:n kaksoismurroksessa kohti digitaalista ja vihreää muutosta.

Petteri Karjalainen toimii projektipäällikkönä JYU:n Yliopistopalvelut-yksikössä keskittyen talous- ja tilapalveluihin. Hänen tehtäviinsä kuuluu valvoa hankkeiden taloushallintoa koko niiden elinkaaren ajan ja varmistaa tehokas hallinnointi ja institutionaalisten standardien noudattaminen.

Ritva Vallinkoski työskentelee JYU:n Yliopistopalvelut-yksikössä projektiohjaajana. Hän vastaa projektien taloushallinnosta, kuten budjetoinnista, raportoinnista ja talousmääräysten noudattamisen varmistamisesta koko projektin keston ajan.

Tapio Litmanen on sosiologian professori JYU:ssa ja toimii humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksesta ja innovaatioista vastaavana varadekaanina. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluvat ympäristösosiologia, riskitutkimus, tiede- ja teknologiatutkimus sekä kansalaisyhteiskunnan tutkimus, erityisesti energia- ja ydinvoimapolitiikka. Hän johtaa STEER-ryhmää (Science, Technology, Energy, and Environment Research) ja on ollut mukana useissa Suomen Akatemian ja EU:n rahoittamissa tutkimushankkeissa.

Giga Mukutadze on väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopistossa yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella. Hänellä on maisterintutkinto Eurooppa-politiikasta ja julkishallinnosta KU Leuvenista (Belgia) sekä maisterintutkinto konflikti- ja demokratiatutkimuksesta Masarykin yliopistosta (Tšekki). Hänen työnsä on osa DeCrises-hanketta, jossa tutkitaan sosiaalisia innovaatioita ja hallintokehyksiä, joilla voidaan helpottaa oikeudenmukaista kaksoismuutosta EU:ssa.

Md Mashiur Rahman on väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopistossa yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella. Hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon julkishallinnossa Chittagongin yliopistossa (Bangladesh), johtamisen ja organisaation maisterin tutkinnon Malmön yliopistossa (Ruotsi) ja hallintotieteiden maisterin tutkinnon muutoksen johtamisessa: Governance for Sustainable Change Tampereen yliopistosta (Suomi). Hän tutkii monitasoisen hallintotavan monimutkaisuutta Euroopan unionissa ja keskittyy erityisesti EU:n, kansallisen ja paikallisen tason välisiin koordinointihaasteisiin ilmasto- ja digitaalisessa siirtymävaiheessa.

Vineta Kleinberga on tutkija ja tohtorikoulutettava RSU:n yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Hän johtaa "Intersections: Politics, Narratives, Perceptions" -tutkimusryhmää, joka keskittyy politiikan muodostamisen, strategisen viestinnän ja yhteiskunnallisten käsitysten väliseen vuorovaikutukseen. Hänen viimeaikaiset tutkimuksensa käsittelevät ilmasto- ja energiapolitiikkaa, ilmastokertomuksia ja niiden käsityksiä sekä vihreän siirtymän vaikutuksia Latvian terveydenhuoltojärjestelmään. Hän osallistuu tutkimukseen, joka koskee disinformaation narratiivien havaitsemista sosiaalisessa mediassa sekä autoritaaristen hallintojen harjoittamaa tiedon tukahduttamista. Hän on osallistunut lukuisiin kansainvälisiin konferensseihin ja julkaissut tieteellisiä artikkeleita indeksoiduissa lehdissä. Hän on suorittanut valtiotieteen maisterin tutkinnon Central European Universityssä.

Tohtori Dina Bite on johtava tutkija ja sosiologian apulaisprofessori Rīga Stradiņšin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Hänen nykyisissä tutkimushankkeissaan keskitytään ilmastonmuutoksen hillitsemiseen terveydenhuoltoalalla, energiaköyhyyden sosiaalisiin ulottuvuuksiin ja moniin muihin lääketieteen sosiologian alaan kuuluviin aiheisiin.

Inguna Potetinova on tutkija Rīga Stradiņšin yliopiston (RSU) yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa ja sosiaaliantropologian tohtorikoulutettava. Hänen akateemiset kiinnostuksen kohteensa ovat sosiaalinen syrjäytyminen, rakenteellinen väkivalta ja resilienssi. Tutkimustyön lisäksi hänellä on laaja kokemus viestinnästä, muun muassa useita vuosia tiedeviestinnästä. Tällä hetkellä hän on mukana tutkimushankkeessa, jossa tarkastellaan resilienssin ilmiötä.

Lelde Klaipa työskentelee hallintovirkamiehenä Rīga Stradiņšin yliopiston yhteiskuntatieteiden tutkimuskeskuksessa, jossa hän avustaa tutkijoita hallinnollisesti ja huolehtii akateemisten ja tieteellisten tiedotustilaisuuksien organisointivalmiuksista. Hän on ollut mukana muissa hankkeissa tarjoamalla monenlaista hallinnollista, viestinnällistä ja organisatorista tukea.

Karlis Bukovskis on Latvian kansainvälisten asioiden instituutin johtaja ja RSU:n apulaisprofessori. Hänen erityisosaamistaan ovat EU:n ulkopolitiikankansainvälinen poliittinen taloustiede , pienten valtioiden diplomatia ja Baltian alueellinen turvallisuus. Hän on ollut vierailevana Fulbright-tutkijana Johns Hopkinsin yliopiston SAIS:ssa ja apulaistutkijana Euroopan ulkosuhteiden neuvostossa.

Kristīne Blumfelde-Rutka on liiketalouden tohtoriopiskelija ja lehtori Riian Stradiņšin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Hänen väitöskirjatutkimuksensa keskittyy kestävän kehityksen mukaisten koulutuspalvelujen teoreettisen viitekehyksen kehittämiseen ja tutkii, miten oppilaitokset voivat sisällyttää kestävän kehityksen periaatteet palvelujen suunnitteluun, tarjoamiseen ja arviointiin. Lisäksi hänen akateemisiin kiinnostuksen kohteisiinsa kuuluvat ilmastopolitiikka Euroopan unionissa ja Latviassa, yhteiskunnalliset asenteet ympäristöaloitteita kohtaan sekä markkinoinnin, mainonnan ja kuluttajakäyttäytymisen risteyskohdat. Kristīne on osallistunut EU:n rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja julkaissut vertaisarvioiduissa lehdissä aiheita kuten eurooppalainen Green Deal, kestävä kuluttajakäyttäytyminen ja strateginen viestintä. Hän esittelee työtään säännöllisesti kansainvälisissä konferensseissa eri EU-maissa ja edistää näin akateemista yhteistyötä ja tiedonvaihtoa.

Sandis Karklins toimii RSU:n hankehallintokoordinaattorina ja hallinnoi EU-rahoitteisten hankkeiden hallinnollisia näkökohtia. Hän on ollut mukana HIVEn kaltaisissa hankkeissa ja varmistanut tehokkaan koordinoinnin ja hankevaatimusten noudattamisen.

Matúš Mišík on apulaisprofessori Bratislavan Comenius-yliopiston valtio-opin laitoksella. Hänen tutkimuskohteisiinsa kuuluvat pienet valtiot ja energiavarmuus EU:ssa. Hän on kirjoittanut teoksen External Energy Security in the European Union (Routledge, 2019), toinen kirjoittaja teoksessa Energy Transitions in Central and Eastern Europe (Cambridge University Press, 2024) ja hän on julkaissut artikkeleita muun muassa Nature Energy, Energy, Energy Policy ja Geopolitics -lehdissä.

Veronika Oravcová toimii tutkimusavustajana Comenius-yliopiston valtiotieteiden laitoksella ja Slovakian ulkopoliittisen yhdistyksen tutkijana. Hänen tutkimusintressinsä keskittyvät energiamurrokseen ja energiavarmuuteen Keski- ja Itä-Euroopassa. Hän on ollut mukana toimittamassa alueen energiamurroksia käsitteleviä teoksia ja kirjoittanut useita Slovakian energiapolitiikkaa käsitteleviä artikkeleita.

Juraj Halas on apulaisprofessori Comenius-yliopiston logiikan ja luonnontieteiden metodologian laitoksella. Hänen akateeminen työnsä keskittyy yhteiskuntatieteiden filosofiaan, kriittiseen teoriaan ja taloustieteen filosofiaan kiinnittäen erityistä huomiota Marxin poliittisen taloustieteen kritiikkiin ja marxilaisuuden historiaan.

Michaela Hrabušajová on valtiotieteen tohtoriopiskelija Bratislavan Comenius-yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy EU:n ja Yhdysvaltojen välisiin suhteisiin. Hän on suorittanut harjoittelujaksoja Slovakian suurlähetystössä Washington D.C:ssä ja Slovakian tasavallan ulkoasiainministeriössä.

Tohtori Matti Kojo on LUT-yliopiston apulaisprofessori, joka on erikoistunut ydinenergiaan ja ydinjätetekniikkaan. Hänen tutkimuksensa keskittyy ydinvoima- ja ydinjätepolitiikkaan, energiamurrokseen, kansalaisten osallistumiseen, hyväksyttävyyteen, sosiaaliseen toimilupaan, kompensaatioihin ja sähköautopolitiikkaan. Hän on osallistunut useisiin pieniin modulaarisiin reaktoreihin ja ydinjätehuoltoon liittyviin hankkeisiin .

Tohtori Edemilson Paraná johtaa LUT-yliopiston talouden, teknologian ja yhteiskunnan tutkimusryhmää (GETS). Hänen tutkimuskohteisiinsa kuuluvat digitaalinen talous, rahoitus ja teknologia, tekoäly ja yhteiskunta sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän poliittinen talous. Hän on toiminut tutkimusapurahoina Brasilian kansallisessa tiede- ja teknologiakehitysneuvostossa (CNPq) ja Groningenin yliopiston kestävän kehityksen Rudolf Agricola -koulussa.

Paul Arteaga on LUT-yliopiston nuorempi tutkija, joka työskentelee teknologian, hallinnon ja poliittisen talouden risteyskohdassa. Hänen tutkimuksensa käsittelee energiajärjestelmien digitalisointia ja keskittyy erityisesti tiedonhallintaan EU:n Green Deal- ja Digital Strategy -puitteissa.

Hilde G. Corneliussen on tutkimusprofessori ja teknologia ja yhteiskunta -ryhmän tutkimuspäällikkö WNRI:ssä. Hänellä on tohtorin tutkinto humanistisesta tietotekniikasta (2003). Hänen tutkimuksensa keskittyy tieto- ja viestintätekniikkaan ja sukupuoleen, monimuotoisuuteen ja osallisuuteen esimerkiksi koulutuksen, työelämän, vapaa-ajan ja perheen aloilla. Hänellä on laaja kokemus tutkijana, luennoitsijana ja tiedonvälittäjänä Bergenin yliopistosta (1998-2016) ja WNRI:stä vuodesta 2013. Hilde johtaa WNRI:ssä tutkimusryhmää "Sukupuoli, monimuotoisuus ja teknologia", ja hän on julkaissut teoksia naisten osallistumisesta tietotekniikkaan ja tekoälyyn, muun muassa kirjan Reconstructions of Gender and Information Technology - Women Doing IT for Themselves.

Cheshta Arora on tutkija, kirjailija ja etnografi, joka on erikoistunut sosioteknisiin järjestelmiin. Hänellä on yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto National Institute of Advanced Studies/Manipal Academy of Higher Educationista Intiasta. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluvat kriittinen uuden median tutkimus, koneoppimisen ja tekoälyn sosiaaliset lähestymistavat, sisällön moderointi, lohkoketjut, mediatutkimus, tiede- ja teknologiatutkimus, kaupunkitutkimus, työvoima, feministinen teoria ja 1900-luvun ranskalainen filosofia. Cheshta johtaa tällä hetkellä hankkeita, joissa keskitytään paikallisen asiantuntemuksen ja roolimallien sitouttamiseen tyttöjen rekrytoimiseksi teknologiakoulutukseen ja kestävän, oikeudenmukaisen ja osallistavan vihreän ja digitaalisen muutoksen mahdollistamiseen.

Tohtori Joaquín Z Hopp on erikoistunut vastuulliseen sosiaaliseen innovointiin ja keskittyy yhteiskunnallisten järjestelmien kestävään kehitykseen. Hänellä on insinöörin tutkinto sosioekonomisesta kehityksestä ja ympäristötutkimuksesta Zamoranon yliopistosta ja Texas A&M -yliopistosta. Joaquínilla on myös ympäristöturvallisuuden maisterin tutkinto Yhdistyneiden kansakuntien rauhanyliopistosta (2011) ja yhteiskunnan, tieteen ja teknologian maisterin tutkinto Oslon yliopistosta (2019). Hänen Länsi-Norjan ammattikorkeakoulun (HVL) tukemassa väitöstutkimuksessaan (2023) tutkittiin maailmanlaajuisia innovaatiojärjestelmiä, ja siihen sisältyi tutkimuskäyntejä Lundin yliopistossa Ruotsissa ja Pontificia Universidad Católicassa Chilessä.

Kjersti Røysum Petty on WNRI:n hankkeiden taloushallinnon valvoja, joka vastaa hankkeiden taloudellisten näkökohtien, kuten budjetoinnin, raportoinnin ja sääntöjen noudattamisen valvonnasta ja hallinnoinnista.

Tohtori Adam Cenian on IMP PANin apulaisprofessori ja johtaa ekoenergian ja kiertoenergialaitteiden laboratoriota. Hänen tutkimuksensa keskittyy uusiutuvien energialähteiden teknologioihin, matalalämpöiseen kaukolämpöön ja plasmasovelluksiin energiajärjestelmissä. Hän on koordinoinut useita kestävää energiaa koskevia kansallisia ja kansainvälisiä hankkeita, ja hänellä on eurooppapatentti järjestelmästä, jolla parannetaan dieselmoottorin sytytystarkkuutta Langmuir-luotaimien avulla.

Ewa Domke toimii IMP PANin kansainvälisen yhteistyön ja projektipalvelujen johtajan edustajana. Hän hallinnoi EU:n rahoittamia hankkeita, kuten SERENE ja SUSTENANCE, ja on edustanut IMP PANia kansainvälisissä tapahtumissa, kuten #bridgeEU:n yleiskokouksessa. Hänen asiantuntemuksensa liittyy kansainväliseen yhteistyöhön, hankehallintoon ja tiedeviestintään, mikä edistää IMP PANin roolia Puolan energiamurroksessa.

Gabriela Rembarz on arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija, joka on erikoistunut kestävään kaupunkikehitykseen, aluesuunnitteluun ja elvytysstrategioihin. Institute of Fluid-Flow Machinery -laitoksessa (IMP PAN) hän toimii johtavana asiantuntijana ilman- ja vedenpuhdistuksen osastolla. Samanaikaisesti hän toimii apulaisprofessorina Gdańskin teknillisen yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnassa, jossa hän keskittyy kaupunkien elvyttämiseen, älykkään kaupungin konsepteihin ja osallistavaan suunnitteluun. Hänen tutkimukseensa kuuluu innovatiivisia lähestymistapoja kaupunkien elvyttämiseen, kuten Living Labien toteuttaminen, ja hän on osallistunut muun muassa LowTEMP 2.0 -hankkeisiin, joissa tutkitaan matalalämpötilaisia kaukolämpöratkaisuja.

Aistė Balžekienė on KTU:n yhteiskuntatieteiden, taiteiden ja humanististen tieteiden tiedekunnan professori. Hän johtaa tutkimusryhmää "Kansalaisyhteiskunta ja kestävä kehitys". Hänen tutkimusintressejään ovat riski- ja ympäristösosiologia, teknologian sosiaaliset vaikutukset, ilmastonmuutoksen sosiaaliset käsitykset ja yhteiskuntatieteiden metodologia. Hän on osallistunut erilaisiin metodologisiin koulutustilaisuuksiin, muun muassa kuvailevasta kvantitatiivisesta aineiston analyysistä.

Jonė Vitkauskaitė-Ramanauskienė on tutkija KTU:n yhteiskuntatieteiden, taiteiden ja humanististen tieteiden tiedekunnassa. Hänen työnsä keskittyy kestävään liikkuvuuteen, yhteisöjen kestävyyteen ja ympäristökäyttäytymisen muutokseen, ja hän käyttää usein monitieteisiä ja osallistavia lähestymistapoja. Hän on osallistunut useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin, muun muassa erilaisiin kriiseihin varautumista koskevaan tutkimukseen.

Natalia Bełdyga on nuorempi projektitutkija KTU:n yhteiskuntatieteiden, taiteiden ja humanististen tieteiden tiedekunnassa, jossa hän kuuluu myös kansalaisyhteiskunnan ja kestävän kehityksen tutkimusryhmään.
Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluvat siviilivalmius, yhteisön resilienssi, riskin havaitseminen, epävarmuus ja reagointi kriiseihin. Hän on mukana hankkeissa, joissa tutkitaan tekijöitä, jotka vaikuttavat yhteisön resilienssiin kriiseihin ja epävarmuuteen reagoitaessa.

Audrone Telešienė on sosiologian ja viestintätieteiden professori ja Kaunasin teknillisen yliopiston tietojen analysointi- ja arkistointikeskuksen johtaja. Hänen monitieteinen tutkimuksensa keskittyy ilmastonmuutoksen sosiaalisiin ulottuvuuksiin, ympäristöasenteisiin ja -käyttäytymiseen, riskin havaitsemiseen ja viestintään, avoimeen tieteeseen ja kestävään kehitykseen. Hän työskentelee Liettuan avoimen tutkimusdatainfrastruktuurin LiDA:n kanssa (CESSDA-ERIC-palveluntarjoaja). Hän on mukana kutsumassa koolle käyttäytymis-, sosiaali- ja kulttuurialan työryhmää ja on UNEP:n 7. maailmanlaajuisen ympäristönäkymän pääkirjoittaja.

Asta Jurgutė edustaa Kaunasin teknillistä yliopistoa Liettuassa, jossa hän tekee väitöskirjaa sosiaalisista innovaatioekosysteemeistä Euroopan unionissa ja luennoi aiheesta "Julkinen hallinto ja kansalaisyhteiskunta". Viimeisten kolmen vuoden aikana hänellä on ollut etuoikeus johtaa Euroopan komission puolesta sosiaalisen innovoinnin eurooppalaisen osaamiskeskuksen perustamista ja kehittämistä Social Innovation+ -aloitteen puitteissa. Lisäksi hän on johtanut Liettuan sosiaalisen innovoinnin kansallisen osaamiskeskuksen perustamista.

Tohtori Stefan Ewert on Greifswaldin yliopiston valtiotieteilijä, joka on erikoistunut maaseudun kestävyyteen ja maatalouspolitiikkaan. Hän on mukana "Think rural!" -tutkimusryhmässä, joka keskittyy maaseudun kehittämispolitiikkaan Saksan osavaltioissa. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluvat maatalouspolitiikka, soiden suojelu, koulutuspolitiikka ja aluepolitiikka Itämeren alueella. Ewert on myös Itämeren alueen tieteidenvälisen tutkimuskeskuksen (IFZO) jäsen.

Diana Lode vastaa EU:n rahoittamien tutkimushankkeiden hallinnoinnista Greifswaldin yliopistossa, mukaan lukien Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ja Marie Skłodowska-Curie -toimien puitteissa toteutettavat hankkeet. Hän valvoo ulkoisesti rahoitettujen hankkeiden taloudellisia ja hallinnollisia näkökohtia ja varmistaa, että rahoitussääntöjä ja yliopiston toimintaperiaatteita noudatetaan.

Alexandra Korcheva on Pensoft Publishersin tiedeviestijä ja uransa alkuvaiheessa oleva tutkija, joka on erikoistunut ympäristö- ja institutionaaliseen talouteen. Hän tekee myös väitöskirjaa Sofian yliopistossa "St. Kliment Ohridski". Hänen akateemisessa työssään hän tutkii digitaalisen teknologian vaikutusta ympäristöhallintoon. Pensoftilla hän johtaa EU:n rahoittamien hankkeiden, kuten BioAgoran ja SHOWCASEn, viestintätoimia keskittyen tieteen ja politiikan rajapintaan, avoimeen tieteeseen ja FAIR-tiedon periaatteisiin. Hän on edustanut Pensoftia kansainvälisissä tapahtumissa, kuten COP29:ssä ja World Biodiversity Forumissa.

Eva Slavova on tiedepoliittisen viestinnän asiantuntija Pensoft Publishersissa. Hän on suorittanut kansainvälisen julkisoikeuden maisterin tutkinnon, jossa hän on erikoistunut kansainväliseen ympäristöoikeuteen, merioikeuteen ja kestävään kehitykseen. Pensoftilla hän on mukana EU:n rahoittamissa Horisontti-ohjelman hankkeissa, kuten TRANSPATH ja RESPIN, joissa keskitytään biologiseen monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen ja joissa korostetaan politiikan muuttamista ja tieteen ja politiikan rajapinnan parantamista.

Beatris Ivanova on nuorempi tiedeviestinnän asiantuntija Pensoft Publishersissa. Hänellä on taustaa yrittäjyydestä ja maantieteestä, ja tällä hetkellä hän opiskelee biotekniikkaa Sofian yliopistossa. Pensoftilla hän osallistuu EU:n rahoittamiin Horizon-hankkeisiin, kuten CO-OP4CBD-hankkeeseen, jotka keskittyvät biologiseen monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen ja joissa painotetaan politiikan muuttamista ja tieteen ja politiikan rajapinnan parantamista.